Mitä tulevaisuuden historioitsijat mahtavat kirjoittaa ajastamme? Onnistuimmeko tekemään nopean käännöksen kohti aidostikestävää maailmaa? Nykyisellä polulla suuntaamme kiihtyvällä tahdilla kohti kasvavia ympäristökriisejä, jotka puolestaan järisyttävät yhteiskuntiemme perustuksia. Yhden pallon visiot -projektissa uskomme, että kestävyysmuutoksen onnistumiseksi meillä on oltava visioita siitä, millaista tulevaisuutta haluamme.

Visiot muutosvoimana

Ympäristökriiseistä kertovan uutistulvan myötä tulevaisuudenkuvat värittyvät tummasävyiseksi, täyttyen nousevasta merenpinnasta, aavikoituvasta maasta ja sukupuuttoaallosta. Tämä voi tuntua ahdistavalta, tukalalta ja lannistavalta. Mitä jos voisimme luoda niiden rinnalle inspiroivia, ratkaisukeskeisiä visioita tulevaisuudesta?

Mitä jos voisimme rakentaa yhteiskunnan, joissa eläisimme maapallon kantokyvyn rajoissa jopa nykyistä hyvinvoivemmin? Millainen tämä yhteiskunta olisi? Miten se toimisi? Millaista siellä olisi elää?

Yhden pallon visioissa etsimme seuraavan vuoden aikana positiivisia tulevaisuuskuvia aidosti kestävästä maailmasta yhdessä tutkijoiden ja taiteilijoiden kanssa. Kurkistamme mahdolliseen tulevaisuuteen erilaisista ikkunoista. Muodostamme tieteeseen perustuvan kokonaiskuvan muutoksen mahdollisuuksista ja ratkaisuista. Tulevaisuuden visioita tulkitaan taiteen – kaunokirjallisuuden ja kuvituksen – keinoin.

Uskomme, että taiteen avulla kestävyysmuutoksesta käytävä keskustelu voi herättää uudenlaista kiinnostusta ja vastakaikua. Taiteella on kykyä avata meille uusia, entuudestaan tuntemattomia maailmoja ja kiteyttää tunteita, joita arkikielellä on vaikea sanoittaa. Kuvataiteilijat, säveltäjät, kirjailijat ja arkkitehdit valoivat luomallaan suomalaisuuden kuvastolla uskoa itsenäisen Suomen mahdollisuuteen 1800-luvun lopulla. Maailmansotien välissä ja jälkeen uudenlainen arkkitehtuuri, käyttöesineiden muotoilu ja vaatemuoti kuvastivat pyrkimyksiä kohti aiempaa tasa-arvoisempaa ja vapautuneempaa maailmaa. Elämme jälleen murroskohdassa, jossa taide voi auttaa meitä muodostamaan tulevaisuuskuvia kestävästä maailmasta, jota kohti haluamme pyrkiä.

Projektin aikana julkaisemme blogikirjoituksia ja niihin liittyviä sisältöjä sosiaalisessa mediassa. Käsittelemme yhteiskunnan eri aihealueita, kuten energiaa, ruoantuotantoa, talousjärjestelmää ja kulttuuria. Yhden pallon visioiden tavoitteena on toimia moniäänisenä, inspiroivana puheenvuorona mahdollisesta tulevaisuudesta, mikä innostaa jatkopohdintaan ja tulkintaan.

Historiallista hyvinvointia velaksi

Miten päädyimme tähän tilanteeseen, jossa ympäristön tilan heikkeneminen uhkaa yhteiskuntamme perustuksia? Ihmisen historian mittakaavassa porskutamme ennennäkemättömän hyvinvoivasti. Elämme aiempaa pidempään^[1] ja terveempinä. Aliravitsemus on vähentynyt^[2]. Lapsikuolleisuus on pienentynyt^[3]. Koulunkäyntimahdollisuudet ovat parantuneet^[4].  Entistä useampi on kammennut itsensä keskiluokkaan – siihen kuuluu noin puolet maailman väestöstä, kun vielä neljä vuosikymmentä sitten osuus oli 15%^[5][6].

Samalla kun olemme rakentaneet ihmiskunnalle hyvinvointia, luonto voi kuitenkin yhä huonommin. Jälkiä meistä on kaikkialla – maalla, vedessä ja ilmassa. Toimintamme vaikuttaa luonnon järjestelmiin, olemmehan osa kaiken elollisen ja elottoman luonnon muodostamaa kokonaisuutta. Ihmiset, eläimet, kasvit, sienet, bakteerit, ilmakehä, maaperä ja vesi ovat säikeitä luonnon verkostossa. Voimme tilata ruokaostokset kotiovellemme ja saamme raikasta vettä hanasta. Ruokakassimme sisällöstä suuri osa on kuitenkin kasvanut maaperässä hyönteisten pölyttämänä^[7] ja vesilaitoksen lisäksi myös maaperä, kasvillisuus ja auringon säteet ovat puhdistaneet käyttämäämme vettä. Vaikka järjestelmämme on tehnyt luonnonprosesseista vähemmän näkyviä arjessamme, olemme osa luontoa ja täysin riippuvaisia siitä.

Luonto tuottaa meille elintärkeitä palveluita. Maaperän eliöstä on tärkeä ruoantuotannon kannalta.

Tästä huolimatta olemme ajaneet maapallon muut asukkaat ahtaalle, ja samalla itsemme. Luonnon monimuotoisuus hupenee. Esimerkiksi monin paikoin yli 40% pölyttäjähyönteisistä ovat uhanalaisia^[8]. Maaperän laatu heikentyy maailmanlaajuisesti, vaikuttaen haitallisesti jo reilun kolmen miljardin ihmisen hyvinvointiin^[9]. Olemme siirtymässä uuteen aikakauteen, antroposeeniin, jossa meistä ihmisistä on tullut maapallon suurin muutosvoima.

Luonnon järjestelmien heikkeneminen on saman juurisyyn oireita: kohdistamme luontoon kasvavaa, kestämätöntä käyttöä. Tämä tarkoittaa erityisesti meitä, vauraiden maiden ihmisiä. Olemme ulkoistaneet merkittävän osan elämäntapojemme vaikutuksista muualle. Esimerkiksi suomalaisten kuluttamista maataloustuotteiden tarvitsemasta viljelymaasta noin 40% sijoittuu Suomen ulkopuolelle^[10]. Hiilidioksidipäästöt keskittyvät voimakkaasti tiettyihin maihin ja maanosiin: puolet maailman väestöstä tuottaa 86% hiilidioksidipäästöistä^[11]. Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat haitalliset vaikutukset kohdistuvat kuitenkin voimakkaimmin siihen toiseen puoliskoon, joiden päästöt muodostavat vain murto-osan kokonaisuudesta. Vaikka ympäristöongelmat johtuvat pitkälti ylikulutuksesta, seuraukset eivät jakaudu kulutuksen mukaan. Tämä tekee ympäristöongelmista myös tasa-arvo-ongelmia.

Kohdistamme luonnon järjestelmiin kestämätöntä painetta.  Maapallon kantokyky on ylittymässä.  (Tiedot: http://www.anthropocene.info/great-acceleration.php)

Lähestyvä eräpäivä

Ympäristön tila ei heikkene tasaisesti, vaan luonnon järjestelmät saattavat muuttua äkillisesti ja peruuttamattomasti. Tällainen keikahduspiste voi olla esimerkiksi ikiroudan sulaminen, mikä voi lisätä maapallon lämpenemistä ennakoitua nopeammin ^[12]. Keikahduspisteiden ylittäminen voi ajaa meidät hallitsemattomien dominoefektien musertavaan sarjaan^[13]. Pariisin ilmastosopimuksen alle kahden asteen tavoitteen sijaan olemme suuntaamassa vuosisadan loppuun mennessä arviolta noin kolmen asteen lämpenemiseen esiteolliseen aikaan verrattuna – edellyttäen kansallisten ilmastositoumusten toteutumista^[14]. Tutkijoiden mukaan 2020-luvun päästökehityksestä on kiinni, vältytäänkö ilmastomuutoksen pahimmilta vaikutuksilta^[15]. Seuraava vuosikymmen saattaa määritellä ihmiskunnan ja koko planeettamme seuraavat vuosisadat  – kuljemmeko kohti kiihtyviä ympäristökriisejä vai muutammeko kurssia kohti kestävämpää maailmaa.

Hyvä elämä kestävyysmuutoksen kiikarissa

Koronakriisin vaikutukset antavat vihjeitä tarvittavan kestävyysmuutoksen mittakaavasta. Hiilidioksidipäästöjen arvioidaan vähenevän tänä vuonna noin neljästä kahdeksaan prosenttia pandemian loppuvuoden etenemisestä riippuen^[16,17]. Ilmastonmuutoksen hillintä 1,5 asteeseen edellyttäisi puolestaan noin 7,6% vuosittaista pudotusta päästöissä vuoteen 2030 mennessä^[18].

 Valtiot ympäri maailmaa yrittävät parhaillaan kuumeisesti saada talouden takaisin kasvuraiteille, koska yhteiskuntamme on rakentunut jatkuvan kasvun varaan. Kasvu on kuitenkin tähän mennessä perustunut enenevään, kestämättömään luonnonvarojen käyttöön. Meidän hyvinvointi on riippuvaista rakenteista, jotka ovat pitkällä tähtäimellä meille tuhoisia. Tilanne on ristiriitainen ja se alleviivaa kokonaisvaltaista systeemitason kestävyysmuutoksen tarvetta. Muutoksen on mentävä syvälle kulttuurimme ja yhteiskuntiemme kaikkiin osiin aina kulutuksesta ja tuotannosta lainsäädäntöön ja talousjärjestelmään asti.

 Ympäristökriisien torjumisessa keskitytään usein siihen, mistä pitää luopua, mitä vähentää ja mikä kieltää. Entä jos lähestyisimme ongelmaa toisesta kulmasta, ja tarkastelisimme mitä hyvää voimme saada muuttuvien asioiden tilalle. On osoitettu, että tietyn materiaalisen hyvinvoinnin tason jälkeen tulojen lisääntyminen ei enää lisää onnellisuutta^[19,20]. Suomalaisten onnellisuus ei ole lisääntynyt samaa vauhtia materiaalisen vaurauden kanssa viime vuosikymmeninä^[21,22]. On selvää, että pienentyvä lapsikuolleisuus ja koulutusmahdollisuudet parantavat elämää. Mutta onko viime vuosikymmenien kasvanut materiaalinen yltäkylläisyys tehnyt elämästämme rikkaamman? Edessämme olevan kestävyysmuutoksen ytimessä on kysymys siitä, miten määrittelemme hyvän elämän.

Muutos käsissämme

 Ekologinen kestävyyskriisi tuo tänä vuosisatana väistämättä mukanaan suuria muutoksia. Hallitun muutoksen aikaansaaminen edellyttää laajaa yhteiskunnallista yhteisymmärrystä muutoksen tarpeesta, mutta myös luottamusta siihen, että elämä muutosten jälkeen voi olla hyvää ja merkityksellistä, jopa parempaa kaikille. Uskomme, että tarvitsemme muutoksen johtotähdeksi kokonaisvaltaisia, myönteisiä ja konkreettisia tulevaisuuskuvia.

 Tulevaisuus ei ole ennalta määritelty. Voimme vaikuttaa siihen, miten tulevaisuuden historioitsija kirjoittaa aikakaudestamme. Tämä vuosikymmen voidaan vielä nähdä aikana, jolloin käänsimme suunnan kasvavien ympäristökatastrofien polulta kohti aiempaa kukoistavampaa elämää elpyvällä maapallolla. 

Edit. 23.6.2020. Päivitetty arvioita koronapandemian vaikutuksesta tämän vuoden hiilidioksidipäästöjen laskuun IEA:n¹⁷ julkaiseman tuoreen arvion mukaan. IEA arvioi, että päästöjen lasku voi olla jopa 8%.

¹ Max Roser, Esteban Ortiz-Ospina ja Hannah Ritchie. 2013. Life Expectancy. OurWorldInData.org https://ourworldindata.org/life-expectancy  

² Max Roser ja Hannah Ritchie. 2013. Hunger and Undernourishment. OurWorldInData.org. https://ourworldindata.org/hunger-and-undernourishment

³ Esteban Ortiz-Ospina ja Max Roser. 2016. Global Health. OurWorldInData.org. https://ourworldindata.org/health-meta

⁴ Max Roser ja Esteban Ortiz-Ospina. 2016. Global Education. OurWorldInData.org. https://ourworldindata.org/global-education

⁵ OECD publishing. 2019. Trends shaping education 2019. https://read.oecd-ilibrary.org/education/trends-shaping-education-2019/the-global-middle-class-on-the-rise_trends_edu-2019-graph2-en

⁶ Global Economy and Development at Brookings. 2017. The unprecedented expansion of the global middle class. https://www.brookings.edu/wp-content/uploads/2017/02/global_20170228_global-middle-class.pdf

⁷ Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO). 2018. The pollination of Cultivated plants. A compendium for practitioners.  http://www.fao.org/3/i9201en/I9201EN.pdf

⁸ The Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services (IPBES). 2016. The assessment report on pollinators, pollination and food production. Summary for policy makes. https://ipbes.net/sites/default/files/spm_deliverable_3a_pollination_20170222.pdf

⁹ The Intergovernmental Science-Policy Platform on Biodiversity and Ecosystem Services (IPBES). 2018. The assessment report on land degradation and restoring. Summary for policymakers. https://ipbes.net/sites/default/files/spm_3bi_ldr_digital.pdf

¹⁰ Suomen ympäristökeskus (SYKE). 2018. Maapallolle mahtuva tulevaisuus.  https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/235417/PB_Maapallolle-mahtuva-tulevaisuus.pdf?sequence=1&isAllowed=y

¹¹ Hannah Ritchie. 2018. Global inequalities in CO₂ emissions. https://ourworldindata.org/co2-by-income-region

¹² Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC). 2018. Global Warming of 1.5°C. https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/sites/2/2019/06/SR15_Full_Report_Low_Res.pdf

¹³ Timothy M. Lenton, Johan Rockström et al. 2019. Climate tipping points — too risky to bet against. Nature.  https://www.nature.com/articles/d41586-019-03595-0

¹⁴ UN environment programme. 2018. Emissions Gap Report 2019. Executive Summary.  https://wedocs.unep.org/bitstream/handle/20.500.11822/30798/EGR19ESEN.pdf?sequence=13

¹⁵  Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC). 2018. Global Warming of 1.5°C. Summary for Policymakers. 

¹⁶ Corinne Le Quéré, Robert B. Jackson, Matthew W. Jones et al. 2020. Temporary reduction in daily global CO2 emissions during the COVID-19 forced confinement. Nature.https://www.nature.com/articles/s41558-020-0797-x 

¹⁷ International Energy Agency (IEA). 2020. Global Energy Review 2020. https://www.iea.org/reports/global-energy-review-2020

¹⁸ UN Environment Programme. 2019. Emission Gap Report 2019.

¹⁹ University of Leeds. The wellbeing – Consumption Paradox. https://goodlife.leeds.ac.uk/paradox/,

²⁰  Sakari Kainulainen. 2018. Tulojen ja onnellisuuden välinen yhteys Suomessa. Kansantaloudellinen aikakauskirja – 114 . vsk. – 1/2018. https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/wp-content/uploads/2018/03/KAK_1_2018_176x245_WEB-59-72.pdf

²¹ Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu]. ISSN=1795-8121. pienituloisuus 2017, 2 Kotitalouksien käytettävissä oleva rahatulo keskimäärin 38 920 euroa, mediaanitulo 31 930 euroa. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.5.2020]. https://www.stat.fi/til/tjt/2017/02/tjt_2017_02_2019-03-08_kat_002_fi.html

²² Veenhoven, R. 2020. Happiness in Finland. World Database of Happiness, Erasmus University Rotterdam. https://worlddatabaseofhappiness.eur.nl/hap_nat/nat_fp.php?cntry=46&mode=3&subjects=358&publics=25