Haastattelimme kaupunkiekologia Heikki Setälää luonnon merkityksestä kaupungissa. Setälä on kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori ja johtaa the Urban Ecosystem Research Group -tutkimusryhmää Helsingin yliopistossa.

Setälä peräänkuuluttaa kaupunkien siirtymistä kiertotalouteen. ”Kaupungit ovat nykyään energian ja resurssien kannalta lineaarisia systeemejä, jonne tuodaan valtavasti materiaalia kaupungin ulkopuolelta, ja josta vastaavasti viedään suuria määriä materiaalia kaatopaikoille ja jossa syntyy paljon saasteita. 80% maailman energiasta kulutetaan kaupungissa, vaikka kaupungit peittävät vain pari prosenttia maapinta-alasta. Suljetussa järjestelmässä, jossa kaupunki toimisi kuin kierrättävä koneisto luonnon tapaan, kaupunkien ympäristövaikutukset olisivat paljon pienemmät. Tämän toteuttaminen olisi täysin mahdollista.”

Maapallon väestö kasvaa räjähdysmäisesti ja kasvu keskittyy kaupunkeihin. Osa kaupungeista kasvaa ennennäkemättömiin mittasuhteisiin. Setälä kertoo, että tällaiset megakaupungit aiheuttavat selvästi enemmän ympäristöongelmia kuin pienemmät kaupungit.

”Tutkimuksissa on havaittu, että kaupungit ovat sitä vauraampia mitä enemmän asukkaita ja mitä tiiviimpiä ne ovat. Tämä tapahtuu kutenkin luonnon kustannuksella. Satoja neliökilometrejä levittäytyvät, kymmenien miljoonien asukkaiden megakaupunkien aiheuttamat ympäristöongelmat uhkaavat kasvaa niin suuriksi, että niitä on lähes mahdotonta ratkaista. Lisäksi esimerkiksi näiden megakaupunkien vesihuolto tulee tulevaisuudessa olemaan suuri ongelma.”

Setälä ehdottaa ratkaisuksi verkostomaista yhdyskuntarakennetta, jossa pienempien keskustojen välillä on laajoja rakentamattomia alueita, jossa muun muassa tuotetaan kaupungille ruokaa ja puutavaraa. Myös rakentamisen lomassa tarvitaan riittäviä viheralueita, jotka tarjoavat luontohyötyjä eli ekosysteemipalveluita, kuten esimerkiksi virkistyspalveluita ja hulevesien hallintaa. ”Tutkimuksemme osoittavat, että jokaisen valuma-alueen pinta-alasta vähintään 30% tulisi olla läpäisevää, jotta hulevesistä voidaan huolehtia alueen sisällä.” Hän toivoisi myös että puistoja hoidettaisiin nykyistä luonnonmukaisemmin, koska silloin ne tukevat paremmin monimuotoisuutta, ja tarjoavat enemmän ekosysteemipalveluita.

Setälän mukaan tarvitaan enemmän poikkitieteellistä yhteistyötä, jossa ympäristökysymyksiä tarkastellaan rinnakkain sosiologisten kysymysten kanssa.  ”Kaupungit ovat ihmistä varten rakennettuja, jolloin kaupunkien ongelmien ratkaisemiseksi pitää ymmärtää ihmisten tarpeet ja sosiologiset pyrkimykset paremmin. Uskon että yhteistyössä ekologien, sosiologien ja esimerkiksi arkkitehtien ja muiden maankäytön suunnittelijoiden kanssa, saataisiin aikaiseksi kestävämpiä järjestelmiä’’.

Kaiken kaikkiaan Setälä kaipaa ymmärrystä siitä, että eletään yhdessä, yhdellä maapallolla. Vastuuntuntoisuuden koulutusta ja kasvatusta pitäisi olla niin päiväkodeissa, kouluissa kuin yliopistoissa.