Kuinka suuri on keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki? Tarvitaanko vuosittaisten päästöjen kuvitteelliseen kuljettamiseen sanko, kottikärryt vai perävaunu? Monelle saattaa tulla yllätyksenä, että siihen itse asiassa tarvitaan kuorma-auto. Kongolainen voisi puolestaan kantaa päästönsä kahdessa ämpärissä1 . ”Tällä hetkellä suomalaisten asukaskohtaiset päästöt ovat todella korkeat globaalissa vertailussa. Ne ovat kaukana siitä nollatasosta, mitä niiden pitäisi olla”, sanoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Antti-Ilari Partanen. Suomalaisten nykyistä hiilijalanjälkeä täytyy pienentää yli 90 % vuoteen 2050 mennessä, jotta se olisi Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen mukainen2.
Mittarilla on väliä
Usein kuulee perusteluja ilmastotoimien turhanpäiväisyydestä: meidän päästöillämme ei ole merkitystä, Kiina ja Intia ovat syypäitä ilmastonmuutokseen. Väite on osittain totta – Kiinan hiilijalanjälki on ylivoimaisesti suurin maiden välisessä vertailussa. Intia sen sijaan löytyy päästötilastoissa vasta sijalla neljä, USA:n ja EU:n perässä.3 Pelkkien kokonaiskasvihuonepäästöjen tarkastelu ei kuitenkaan anna kattavaa kokonaiskuvaa tilanteesta. Kiina valmistaa paljon tuotteita maailman markkinoille, ja ne näkyvät Kiinan hiilidioksidipäästöissä. Jos tuotannon sijaan tarkastellaan maan rajojen sisällä tapahtuvaa kulutusta, Kiinan päästöt tippuvat noin 14 prosenttia ja Suomen päästöt taas nousevat 43 prosenttia4. Kun kasvihuonekaasuja suhteutetaan väkimäärään, Kiina tippuu kauas kärjestä. Keskiverto kiinalaisen hiilijalanjälki on alle puolet suomalaisen hiilijalanjäljestä. Lisäksi Kiina on väkiluvultaan ja pinta-alaltaan yksi maailman suurimmista valtioista – kaksi kertaa laajempi kuin kaikki EU:n maat yhteenlaskettuna.
Ensimmäinen kuva: Maailman suurimmat hiilidioksidipäästöjen aiheuttajat tuotannon perusteella (Ritchie, H. ja Roser, M. 2017).
Toinen kuva: Kokonaiskulutuksen mukaisia asukaskohtaisia hiilidioksidipäästöjä eri maissa (Eurostat 2020, Richie, H. 2019).
Eilinen vaikuttaa huomiseen
Kehittyneiden maiden vastuu korostuu entisestään, kun otetaan tarkasteluun mukaan historiallinen ulottuvuus. Kasvihuonekaasut viipyvät ilmakehässä vuosista vuosituhansiin kaasusta riippuen5. Hiilidioksidi on kasvihuonekaasuista ainoa, joka ei hajoa kemiallisesti ilmakehässä6. Siksi hiilidioksidipäästöjen ajankohdalla ei ole merkitystä, vaan ensimmäisten tehtaiden päästöt vaikuttavat edelleen tämän päivän lämpötilaan. Hiilidioksidia poistuu ilmakehästä vain sitoutumalla maapallon hiilinieluihin: kasvillisuuteen, maaperään tai meriin. Sieltä hiilidioksidista valtaosa vapautuu ennemmin tai myöhemmin uudestaan ilmakehään. Ihmisen toiminta, etenkin fossiilisen hiilen päästäminen ilmakehään maan uumenista, on horjuttanut hiilen kiertokulun luonnollista tasapainoa. Päästöjen vähentämiseksi tarvitaan sekä päästöjen leikkaamista, että nielujen kasvattamista. Tämän pitäisi tapahtua pikaisesti, sillä tämän hetken kehityskulku sementoi seuraavien sukupolvien elinolosuhteet.
Saastuttajista ratkaisijoiksi
Tarkastelutavasta riippumatta tietyt maat nousevat esille saastuttajina, ja samalla myös potentiaalisina ratkaisijoina. Toiset maat taas erottuvat ainoastaan oheiskärsijöinä. Vaikka Suomi on väkiluvultaan pieni maa, meillä on mahdollisuus vaikuttaa ilmastonmuutokseen näyttämällä esimerkkiä onnistuneista ratkaisuista sekä vaikuttamalla maailmanpolitiikkaan osana EU:ta. ”Suomen tapaisilla kehittyneillä mailla on vastuunsa paitsi kehittää tekniikkaa, myös näyttää, miten päästään nettonollaan. Jos Suomi ei siihen pysty, niin on tosi vaikea sanoa vaikkapa Intialle, että tehkää nettonollayhteiskunta, joka toimii demokraattisesti ja jossa ihmisillä on ruokaa ja muuta”, sanoo Ilmatieteen laitoksen Antti-Ilari Partanen. Väkilukuun takertuminen ei ole myöskään kovin rakentavaa. ”Jos maapallo jaettaisiin viiden miljoonan ihmisen alueisiin, kaikki voisivat sanoa olevansa niin pieniä, ettei kenenkään toimilla olisi merkitystä.”
1,5 asteen elämäntavat -raportin (Lettenmeier, M. et al. 2019) mukaan Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen mukaiset kasvihuonekaasupäästöt tulisi olla henkilöä kohden 0,7 tonnia CO2e vuonna 2050. Tämä tarkoittaisi suomalaisten elämätapojen aiheuttamien ilmastopäästöjen vähentämistä keskimääräisesti yli 90% nykyisiin päästöihin verrattuna.
LÄHTEET
[1] Ritchie, H. Where in the world do people emit the most CO2? Our World in Data 8–11
https://ourworldindata.org/per-capita-co2 (2019)
[2] Lettenmeier, M., Akenji, L., Toivio, V., Koide, R. & Amellina, A. 1,5 asteen elämäntavat. Miten
voimme pienentää hiilijalanjälkemme ilmastotavoitteiden mukaiseksi?
https://media.sitra.fi/2019/05/15135519/1o5-asteen-elamantavat.pdf (2019)
[3] Ritchie, H. CO₂ and Greenhouse Gas Emissions. Our World in Data https://ourworldindata.org/co2-
and-other-greenhouse-gas-emissions (2020)
[4] Ritchie, H. How do CO2 emissions compare when we adjust for trade? Our World in Data
https://ourworldindata.org/consumption-based-co2 (2019)
[5] Ehhalt, D. et al. TAR Climate Change 2001: The Scientific Basis. Ch 4 Atmospheric Chemistry and
Greenhouse Gases. https://www.ipcc.ch/report/ar3/wg1/chapter-4-atmospheric-chemistry-and-
greenhouse-gases/ (2001)
[6] The Intergovernmental Panel on Climate Change (IPCC). IPCC Fifth Assessment Report (AR5) –
Frequently Asked Questions.
https://www.ipcc.ch/site/assets/uploads/2020/05/WGI_AR5_FAQ_EN.pdf (2014)
KUVALÄHTEET
Eurostat. Greenhouse gas emission statistics – carbon footprints. Statistics Explained. (2020)
Lettenmeier, M. et al. 1.5 asteen elämäntavat. Miten voimme pienentää hiilijalanjälkemme
ilmastotavoitteiden mukaiseksi? https://media.sitra.fi/2019/05/15135519/1o5-asteen-elamantavat.pdf (2019)
Ritchie, H. How do CO2 emissions compare when we adjust for trade? Our World in https://ourworldindata.org/consumption-based-co2 (2019)
Ritchie, H. ja Roser, M. Co2 and Greenhouse Gas Emmissions. Julkaistu OurWorldInData.org. https://ourworldindata.org/co2/country/china?country=~CHN (2017)
Tästä voi vetää ainakin sen johtopäätöksen, että maahanmuutto EU:n ulkopuolelta Suomeen on ilmaston kannalta erittäin haitallista. Suomessa on vaativat energiaintensiiviset olosuhteet, joten tänne ei kannata tuoda ihmisiä lähi-idästä ja Afrikasta.