DYSTOPIA

Entä jos vuonna 2050…

Ekologisiin kriiseihin on reagoitu liian hitaasti ja riittävää suunnan muutosta ei ole onnistuttu tekemään. Ilmastonmuutos on edennyt ja osa ilmastonmuutosta kiihdyttävistä keikahduspisteitä on ylitetty. Luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä ei olla onnistuttu pysäyttämään. Ympäristö muuttuu kiihtyvällä tahdilla kaikkialla.

2020-luvun koronapandemian juurisyihin pureuduttiin heikosti. Kiihtyvä luonnonvarojen käyttö ja suurimittainen antibioottien käyttö eläintuotannossa ovat lisänneet merkittävästi vakavien tautien uhkaa.

Useita karismaattisia eläinlajeja voi nähdä enää kuvissa

Monimuotoisuuden kato on jatkunut nopeampana kuin koskaan ihmiskunnan historiassa. 2020-luvun jälkeen suuri joukko lajeja on kuollut sukupuuttoon, ml. karismaattista megafaunaa meristä ja maa-alueilta. Metsäkatoa ei ole saatu pysäytettyä. Sademetsät ovat kutistuneet ja muuallakin metsiä kaadetaan erityisesti suuresti kasvaneen lihankysynnän vaatiman rehuntuotannon takia.

Hyvästit koralleille ja matalille rannikkoseuduille

Merten tila on heikennyt. Ilmastonmuutoksen aiheuttaman merten lämpenemisen lisäksi merten happamoituminen on muuttanut meriekosysteemejä. Liikakalastus on romauttanut kalakantoja laajoilla alueilla. Muoviongelmaa ei ole onnistuneesti ratkaistu, ja 2010-luvun uhkakuvat siitä, että merissä voisi olla enemmän muovia kuin kaloja on toteutunut.

Maailman korallit ovat lähes tuhoutuneet. Koska valtamerten kaloista noin 25 % oli riippuvaisia koralleista, tällä on ollut ollut valtavat vaikutukset merten ekosysteemeihin ja merestä saatavan ravinnon saatavuuteen. Merten pohjien kuolleet alueet ovat laajentuneet erityisesti maatalouden aiheuttaman fosfori- ja typpikiertojen epätasapainosta johtuen.

Ilmastonmuutoksen takia, jäätiköiden sulaessa ja merten lämpölaajenemisen seurauksena, valtameren pinnannousu näkyy. Lukuisat rannikolla sijaitsevat suurkaupungit ja saarivaltiot, taistelevat merenpinnan nousua vastaan.

Vesivarat niukkenevat ja ruoantuotanto vaikeutuu

Puhtaasta juomavedestä on tullut entistä niukempi luonnonvara. Vuoristojäiden sulaessa niistä riippuvaiset yhteisöt ovat erittäin haavoittuvaisia. Pohjavettä on kulutettu kestämättömästi monilla alueilla jo vuosikymmeniä, mikä on johtanut fossiilisen pohjaveden loppumiseen monilla alueilla.

Maaperän heikkeneminen on globaalisti jatkunut ja vaikeuttanut entisestään ruoantuotantoa. Aavikoituminen on kiihtynyt. Maanviljelyn olosuhteet ovat heikentyneet myös pölyttäjäkadon takia ja monilla alueilla esimerkiksi hedelmien tuottaminen on muuttunut kannattamattomaksi.

Suomen ympäristö muuttuu ja globaali epävakaus heijastuu

Ympäristönmuutoksen ja heikentyneiden elinolosuhteiden takia valtavat määrät ihmisiä on lähtenyt kotiseuduiltaan paremman elämän toivossa. Erilaiset luonnonvaroihin liittyvät konfliktit ovat yleistyneet.

Yleinen epävarmuus heijastuu myös Suomeen. Myös Suomessa ilmastonmuutoksen ja monimuotoisuuden heikkenemisen suorat vaikutukset aiheuttavat ongelmia elinkeinoille, taloudelle ja ihmisten hyvinvoinnille.